Dokaani

Joka ilta kun vintti sammuu
ja alkaa liskojen yö,
niin dokaaniveljet saapuu 
ja ovehen hiljaa lyö.
On niillä punaiset viitat 
ja niissä ne sipsuttaa.
Ne hiipii ovesta sisään 
ja ryntää tiskin taa.

On korkeapiippuinen lakki 
ja Karjalakäätyjen vyö,
ja kepparikaljan kanssa
ne Taffel-sipsejä syö.
On niillä punaiset silmät 
ja niitä ne vilkuttaa,
ne pientä fuksia etsii 
ja luokseen nilkuttaa.

On vanhalla konkarilla
kai jotakin mielessään,
ja fuksin pikkuinen polla 
on aivan ymmällään;
olet uusi opinnoissas,
käyt elämää tutkien.
se voishan muutakin olla,
kuin yötä liskojen.