Joka ilta kun vintti sammuu ja alkaa liskojen yö, niin dokaaniveljet saapuu ja ovehen hiljaa lyö. On niillä punaiset viitat ja niissä ne sipsuttaa. Ne hiipii ovesta sisään ja ryntää tiskin taa. On korkeapiippuinen lakki ja Karjalakäätyjen vyö, ja kepparikaljan kanssa ne Taffel-sipsejä syö. On niillä punaiset silmät ja niitä ne vilkuttaa, ne pientä fuksia etsii ja luokseen nilkuttaa. On vanhalla konkarilla kai jotakin mielessään, ja fuksin pikkuinen polla on aivan ymmällään; olet uusi opinnoissas, käyt elämää tutkien. se voishan muutakin olla, kuin yötä liskojen.![]()