Vuosijuhla tulee, oletko valmis?
Vuosijuhla on aina arvokas tilaisuus, mutta myös iloinen juhla. Pukukoodia ja etikettiä noudattamalla osoitetaan arvostusta tilaisuutta, sen järjestäjiä ja kutsuvieraita kohtaan. Tässä muutamia vinkkejä sujuvaan juhlimiseen.
Hyvistä käytöstavoista kannattaa lähteä liikkeelle eli olla kohtelias tasapuolisesti kaikkia kohtaan. Paikalle tulee saapua ajoissa, puhelimet pitää äänettömällä sekä puheiden ja ohjelmanumeroiden aikana keskittyä kuuntelemaan esiintyjää. Pukeutuminen valitaan kutsussa mainitun pukukoodin mukaan. Useimmiten vuosijuhlien etikettinä on juhlapuku. Siitä ja akateemisista kunniamerkeistä lisää alempana.
Juhlan kulku
Vuosijuhlaan kuuluu cocktail-tilaisuus, pääjuhla, akateemiset juhlatanssit, jatkot ja seuraavan päivän silliaamiainen.
Cocktail-tilaisuus on kaikille pääjuhlaan osallistuville avoin ellei toisin ole mainittu. Cocktail-tilaisuudessa on kutsuvierailla mahdollisuus tuoda tervehdys juhlien järjestäjätaholle. Tilaisuuden jälkeen on yhteiskuljetus pääjuhlapaikalle, mikäli se sijaitsee muualla. Cocktail-tilaisuus järjestetään ennen klo 18, mutta sinne on sallittua saapua pukukoodin mukaisessa, iltajuhlaan tarkoitetussa juhlapuvussa, kun tilaisuuden jälkeen on jatkamassa pääjuhlaan.
Pääjuhla koostuu kolmen ruokalajin illallisesta, puheista ja muusta ohjelmasta. Päällysvaatteet jätetään saapuessa narikkaan ja herrasmiesten on kohteliasta auttaa daamia sekä takin kanssa että saattaa pöytään. Pöytään saapuessa on kohteliasta esittäytyä pöytäseurueen tuntemattomille tai isossa pöydässä naapureille, ja toki tervehtiä tuttuja. Yhteislaulu kuuluu tärkeänä osana akateemisiin juhliin. Laulunjohtajan virkana on huolehtia, että oikeat laulut lauletaan oikeissa paikoissa ja laulua riittää juhlissa. Laulujen jälkeen skoolataan kohottamalla kevyesti lasia silmiin katsoen ensin pöytäavecille (miehillä oikealla puolella, naisilla vasemmalla), seuraavaksi toisella puolella istuvalle henkilölle ja lopuksi vielä vastapäätä pöydän toiselle puolelle.
Seremoniamestarin kuuluttaessa lippujen saapumisesta, on juhlaväen noustava kunnioittamaan lippukulkuetta. Lippujen käyttämiseen liittyy omat tapansa. Liput saapuvat ja poistuvat salista airuiden suojaamina. Yleisö seuraa seisaaltaan katseellaan sekä saapuvaa että poistuvaa Suomen lippua ja osakunnan lippua. Yleensä kaikkein railakkaimpia juomalauluja ei ole tapana laulaa varsinkaan Suomen lipun ollessa salissa. On suositeltavaa seurata laulunjohtajan linjaa.
Kannattaa huomioida, että pöydästä ei ole soveliasta poistua ennen pääruokaa. Myöskään puheiden tai ohjelmanumeroiden aikana ei nousta eikä palata pöytiin. Mikäli et istu paikallasi ohjelman alkaessa, odota sivussa kunnes ohjelma on ohi, jonka jälkeen voit palata pöytääsi.
Pääjuhlan pöytäosuuden jälkeen tanssitaan akateemiset juhlatanssit. Siitä lisää alempana.
Pääjuhlan jälkeen on yhteiskuljetus jatkopaikalle, mikäli se sijaitsee eri osoitteessa kuin pääjuhla.
Akateeminen silliaamiainen, eli sillis, tarjoillaan seuraavana päivänä. Osakunnan silliksellä ei ole erillistä pukukoodia, joten voit saapua vaikkapa edellisen illan juhla-asussa tai muussa olotilaan sopivassa pukineessa.
Akateemiset tanssit
Tanssit kuuluvat osaksi akateemista juhlaa, mutta sitä ei kannata säikähtää! Juhlissa tanssiminen on useimmiten melkoista säätöä ja kommelluksia, joten tanssikammon takia ei kannata jättää tulematta! Ennen isoja vuosijuhlia järjestetään myös usein tanssiharjoitukset, joten juhlan tansseja pääsee kertaamaan etukäteen.
Ensimmäinen tanssitaan aina pöytäavecin kanssa (pöytäavec on miehen oikealla puolella oleva daami). Useimmiten tanssittuja tansseja ovat mm. Cicapo, Pas D’Espagne, Mignon eli Kehruuvalssi ja perinteinen valssi.
Illalliskortin takaa löytyy tanssikortti, johon kirjataan illan aikana (ennen tanssien alkamista) niiden henkilöiden nimet, joiden kanssa on luvattu tanssia. Tähän kannattaa varautua ottamalla kynä puvun taskuun tai käsilaukkuun mukaan.
Pukukoodina juhlapuku
Vuosijuhlien pukukoodina on juhlapuku. Pukukoodin noudattaminen on tärkeää, koska sillä juhlavieras osoittaa kunnioittavansa juhlaa ja sen järjestävää tahoa.
Miehet
Miehillä juhlapuku tarkoittaa frakkia. Frakin kanssa pidetään siihen kuuluvia valkoisia käsineitä tanssiessa, mutta ei ruokaillessa. Frakin kanssa ei käytetä rannekelloa, mutta halutessaan voi käyttää taskukelloa. Valkoinen taskuliina taitellaan pieneksi viivaksi. Taskuliinaa ei kuitenkaan käytetä, kun takkiin on taskun läheisyyteen kiinnitetty kunniamerkkejä. Frakin korvaavana asuna käy tumma puku. Tumman puvun kanssa ei pidetä hansikkaita. Huomaa myös, että smokki ei ole akateemiseen juhlaan kuuluva asu.
Naiset
Naisilla juhlapuku tarkoittaa täyspitkää juhlapukua. Cocktail-asut jäävät siis kotiin! Jos puvun yläosa jättää olkapäät paljaiksi, täytyy ne peittää pöydässä istumisen ajaksi esimerkiksi huivilla. Myöskään naisten juhlapukuun ei kuulu rannekello, ainoastaan pientä korukelloa voi halutessaan käyttää. Myös hansikkaita voi halutessaan käyttää, mutta ne tulee riisua ruokailun ajaksi. Käsilaukun on oltava niin pieni, että sen voi pitää juhlan ajan sylissä. Hihnaa ei laukussa ole tai se on pienen pieni. Ennen tansseja laukku kannattaa sijoittaa jonnekin turvalliseen paikkaan, ei siis pitää kainalossa eikä hihnassa olalla!
Osakuntanauhan käyttö ja akateemiset kunniamerkit
Vuosijuhlissa kannetaan osakuntanauhaa ja siinä mahdollisia akateemisia kunniamerkkejä. SKOssa oikeus käyttää osakuntanauhaa myönnetään civistyessä tai muussa erityistilanteessa. Osakuntanauhan käyttöön kuuluu omat ohjeensa:
Naisilla nauha kulkee oikean olkapään yli puvun päältä, paitsi jos se koskettaisi paljasta ihoa. Tätä ei pidetä suotavana, ja silloin on tapana kantaa nauhaa ruusukkeeksi taiteltuna rintamuksen vasemmalla puolella.
Miehillä nauha kulkee oikean olkapään yli frakin tai puvun takin alla, liivin alta, mutta solmion päältä.
Nauhoihin voi kiinnittää mahdolliset ansiomerkit. Osakunnan harrastus- ja ansiomerkeistä kannetaan vain arvokkaampaa. Muiden osakuntien ja akateemisten järjestöjen nauhoja voi myös käyttää juhlapuvun kanssa, mutta vain yhteensä kolmea kerrallaan. Ylimpänä pidetään ylioppilaskunnan nauhaa ja sen alla osakuntanauhoja oman osakunnan nauhan ollessa ylempi. Nauhoja kannetaan aina niin päin, että heraldisesti kevyempi (eli vaaleampi) väri on yläpuolella. SKOn nauhaa voi kantaa joko keltainen tai punainen raita ylempänä: ylemmän raidan valinta riippuu siitä, tunnustaako nauhan kantaja Savon vai Karjalan enemmän omakseen.