Osakuntaperinteet voivat vaikuttaa uudesta tulokkaasta hankalilta, joten tässä selitettynä joitakin meidän osakuntamme perinteitä.
Vuosijuhlat
SKO järjestää isommat vuosijuhlat aina täyttäessään tasavuosia. Vuosien kertymistä juhlistetaan akateemisen perinteen mukaisella juhlaillallisella, johon kuuluvat juhla- ja iltapuvut, akateemiset kunniamerkit sun muut hienommat kunnianosoitukset, ja vanhat tanssit. Vuosijuhlaetiketti kannattaa siis aina kerrata kuntoon ennen näitä tapahtumia. Viimeisimmät isot juhlat vietettiin 2015, jolloin SKO täytti 90 vuotta.
Pönöttämistä vieroksuvien helpotukseksi “välivuosien” juhlat eivät ole yhtä juhlavat. Välivuosijuhlat vietetään tavanomaisesti ravintolassa, normaaleissa juhlavaatteissa ja pienemmässä porukassa.
SKOn vuosijuhlia vietetään kuulun karjalaisen runonlaulajan Pedri Shemeikan kuolinpäivän tienoilla eli yleensä 11.4. lähinnä olevalla lauantailla. Juhliin kutsutaan osakuntalaiset, seniorit, kunniajäsenet ja inspehtori, sekä joitakin ulkopuolisia osallistujia, kuten ystävyysosakuntalaisia.
Seniorijuhlat
SKOlaisuus on elinikäistä, joten osakunta järjestää myös vanhemmille jäsenilleen syyn palata osakuntatiloihin juhlimaan ystävien ja uusien osakuntalaisten kesken. Sennuja vietetään yleensä vapaalla kaavalla marraskuun 20. päivän tienoilla lauantaina osakunnan juhlatiloissa.
Juhlissa tarjoillaan Savon perukoiden perinneherkkua eli kukkoa sen monissa muodoissaan. Liha-, lanttu- ja muikkukukot huuhdotaan alas kokkelipiimän sekä kippurahännän kera, eikä olutkaan ole tuntematon ilmiö juhlissa.
Suurin ohjelmanumero juhlissa on kulinaarisen tiedekunnan kokous ja mahdollisesti uusien kulinarian tohtoriehdokkaiden väitöstilaisuudet. Seniorijuhlat kannattaa kokea! Jatkoilla dokaaniveljeskunta kutsuu joukkoonsa uuden hillitelmöinnin jalon taidon mestarin.
Beaanibileet
Ensimmäisen vuoden osakuntalaisia kutsutaan beaaneiksi. Nimitystä käytettiin ensimmäisen vuoden opiskelijoista ennen kuin käyttöön tulivat nykyiset fuksi, piltti, pupu ja muut vastaavat. Beaanibileissä osakunnilla on ollut tapana “kastaa” beaaninsa civiksiksi eli vanhoiksi osakuntalaisiksi. Samoissa merkeissä SKO on aiemmin viettänyt beaanisitsejä TPO:n kanssa. Beaanibileet ja -sitsit muuttuivat syksystä 2013 alkaen beaani-iltamiksi, joissa uudet osakuntalaiset tutustutetaan toisiinsa. Ensimmäiset beaani-iltamat järjestettiin Uusiksella yhdessä SHO:n ja TPO:n kanssa. SKOn Civis-promotiot käydään läpi osakuntien pikkujoulujen ja osakunnan vuosijuhlien jatkoilla.
Osakuntanauhan käyttämisestä
Kunnon SKOn civiksen kuuluisi juhlatilaisuuksissa sonnustautua osakuntanauhaan tai -ruusukkeeseen. Nauhaa myydään toimistolla, mikäli sellainen vielä puuttuu. Sekä naisilla että miehillä nauha kulkee oikean olan yli, kuten TYYn 1920-luvulla laatima nauhaohje valistaa. Nauha ei kuitenkaan saa koskettaa paljasta ihoa, minkä takia naisille sallitaan myös ruusukkeen pitäminen olkaimettoman puvun kanssa.
Karjalaiseksi itsensä tuntevat pitävät nauhaa punainen raita ylöspäin, savolaisilla on keltainen ylhäällä. Jos juhlija omistaa useita nauhoja, niistä rakkain tulee asetella ylimmäksi, eli lähimmäs sydäntä. Nauhoja ei saisi kuitenkaan olla loputtoman monta, yleisenä ohjesääntönä pidetään maksimissaan kolmea.
Mahdolliset akateemiset kunniamerkit kiinnitetään nauhaan tai ruusukkeen keskustaan. Ahkerasti osakunnan hyväksi työskennelleillä voi näkyä harrastemerkki ja vielä ahkerammilla ansionauha, joka on tavallista paksumpi osakuntanauha. Erityisen pitkäaikaiset ahertajat on palkittu ansiomerkillä. Näiden lisäksi on joitakin vielä arvokkaampia, mutta kohtalaisen harvinaisia kunnianosoituksia, kuten inspehtorin nauha. Jos törmäät henkilöön, jolla on jokin tunnistamaton mutta vaikuttavan näköinen nauha tai merkki, kannattaa osoittaa kantajalle sopivaa kunnioitusta.