Väitökset
- 1931: T.J. Kukkamäki – Savolaisen kokkelipiimän happaneminen ja juoksutus erilaisissa olosuhteissa ja näitten seikojen vaikutus piimän kulinaariseen tehokkuuteen.
- 1932: K. I. Karttunen – Kalakukon kuoriaineiden loppumisen vaikutus Pohjois-Savon asutukseen 16:nnella vuosisadalla
Vuosilta 1932-1969 ei ole säilynyt kaikkea materiaalia.
- 1970: Mauno Mielonen – Johdatusta kulinaariseen maantieteeseen
- 1985: Jouko Lehtonen – Vesj kielellä sienijä syyneemässä – Kulinuaris–lingvistis–sosijaalinen syynnäös
- 1985: Juhani Pietikäinen – Muurinpohjalettujen ekspansio pyykkirannalta lettudiplomatiaan
- 1985: Toivo Räsänen (poissa olevana) – Neliherkun kalakukkojen vaikutus naisten hedelmällisyyden lisääjänä
- 1986: Jorma K. Mattila – Musiikki kulinaarisen nautinnon sumentajana
- 1987: Helena Rönkä – Savolaisten ja muinaisroomalaisten kielen elinvoimaisuuden ja kalaruokakulttuurin kontrastiivis–typologinen vertailu
- 1988: Martti Kokkola – Kivipiiran merkitys suomalaisen perheen ruokataloudessa
- 1990: Lauri Ojala – Yliopisto-opiskelijoiden ruokatottumukset Brillat–Savarinin makufysiologisen näkemyksen valossa
- 1994: Petteri Kiesiläinen – Herkutteleva Fredman eli Carl Michael Bellmanin kulinariaa 1700-luvun Tukholmassa
- 1995: Sari Hyvönen & Johanna Tuomisto – Willinainen-drinkin empiirinen synty
- 1996: Aarni Ahtola – Kulinarismi ja Internet
- 1996: Seppo Tolonen: ‘Luki menneet ja tulevat, luki kohtalot komiat’ eli kulinaarinen ennustaminen Kalevalan puuttuvassa luvussa
- 1997: Juha Heinänen – Miksi mies valmistaa kotiolutta? – Oluen kotivalmistuksen kulttuurisia merkityksiä 1990-luvun Suomessa pitkän aikavälin kontekstissa
- 1998: Timo Raunio – Totuus hampurilaisista
- 2001: Petri Kähkönen – Pettuleivästä jätkänjuustoon. Valtion metsämaiden asutuslain, lex Kallion ja lex Pulkkisen vaikutus Sotkamon ja Kuhmon tilattoman väestön ruokatalouden kulinaaristen erityispiirteiden muutoksiin 1922-1939 elmgren–heinoslaisen kulinaarisen ajattelun valossa tarkasteltuna
- 2004: Kaisa Häkkinen – Kala suomalaiskansallisesta, etymologisesta ja kulinaarisesta näkökulmasta
- 2005: Olli Heimo & Elina Pajunen – Absintin vaikutukset karjalanpiirakoiden tuottamaan kulinaariseen makuelämykseen
- 2006: Minna-Liisa Mäkiranta – Luullooko Jorma suavasa piirakkoo? – Muotoseikat eräiden heterogeenisten faastituotteiden valmistuksessa, nautinnassa sekä niiden aiheuttamissa illuusioissa
- 2010: Riikka Roine – Muskottimaksasta vaapukkasyylään – kulinaarispatologinen deskriptiivinen termistö ja patologien ja oikeuslääkärien kulinaristiset taipumukset 2010 –– Kyselylomake
- 2010: Mari Kuosmanen – Kalakukko ja sen johdannaiset 2010
- 2011: Laura Nurminen – Tarunhohtoa taikinasta: piparkakkuarkkitehtuurin rajat ja mahdollisuudet
- 2011: Antti Kaunismäki – Vertailevan juomapelitutkimuksen metodologia
- 2012: Mikko Nygård – “Vielä on viitonen kahviin ja pullaan” – Kahvin ja pullan määrien ihanteellinen suhde tavallisessa kahvinkäyttötilanteessa
- 2013: Sevcan Hakyemez – Raki – The Lion Milk
- 2013: Tomi Metsälä & Markus Vuorio – Betonimyllyn ainesosien vaihtelun vaikutus alkoholin suukokemukseen ja kulinaariseen makuelämykseen
- 2014: Antti Halonen – Kebabkukosta kuivalihaan – Vuosikymmen kulinarista tutkimusta
- 2015: Oona Peltonen & Helinä Taimi – “Viljavaakunaa kaikille” – Kulaus Turun yliopiston Satakuntalais-Hämäläisen Osakunnan vaakunamestariperinnettä
- 2016: Otso Pohjalainen – Särki suomalaisessa kalakeittokirjallisuudessa
- 2021: Henna-Riikka Lahtinen – Kippis kliseille – yleispätevät juomapelisäännöt Disneyn klassikkoelokuville
- 2022: Lilli Arkolahti & Heli Ervasti – “Onko sillä nyt niin väliä mitä siihen laitetaan?” – Viskijohdannaisten ja suklaalaatujen vaikutus viskisuklaakakun makuun ja rakenteeseen, liite 4
- 2025: Tero Ahlgren – Koneen ja osakuntalaisen kooperatiivinen koekeittiö – Generatiivisen tekoälyn avulla tuotetut jaloviinapohjaiset reseptit
Kandidaatin tutkielmat
Luettelo on täydellinen vuodesta 1970 eteenpäin, mutta sitä varhaisemmalta ajalta se on hyvinkin vaillinainen, koska alkuvuosikymmeniltä on säilynyt lähdemateriaalia valitettavan niukasti. Etenkin 1930-luvulla on ollut muitakin väitöksiä kuin tässä mainitut.
Tohtoripromootio Seniorijuhlissa 2016.