Väitökset
- 1931: T.J. Kukkamäki – Savolaisen kokkelipiimän happaneminen ja juoksutus erilaisissa olosuhteissa ja näitten seikojen vaikutus piimän kulinaariseen tehokkuuteen.
- 1932: K. I. Karttunen – Kalakukon kuoriaineiden loppumisen vaikutus Pohjois-Savon asutukseen 16:nnella vuosisadalla
Vuosilta 1932-1969 ei ole säilynyt kaikkea materiaalia.
- 1970: Mauno Mielonen – Johdatusta kulinaariseen maantieteeseen
- 1985: Jouko Lehtonen – Vesj kielellä sienijä syyneemässä – Kulinuaris-lingvistis-sosijaalinen syynnäös
- 1985: Juhani Pietikäinen – Muurinpohjalettujen ekspansio pyykkirannalta lettudiplomatiaan
- 1985: Toivo Räsänen (poissa olevana) – Neliherkun kalakukkojen vaikutus naisten hedelmällisyyden lisääjänä
- 1986: Jorma K. Mattila – Musiikki kulinaarisen nautinnon sumentajana
- 1987: Helena Rönkä – Savolaisten ja muinaisroomalaisten kielen elinvoimaisuuden ja kalaruokakulttuurin kontrastiivis-typologinen vertailu
- 1988: Martti Kokkola – Kivipiiran merkitys suomalaisen perheen ruokataloudessa
- 1990: Lauri Ojala – Yliopisto-opiskelijoiden ruokatottumukset Brillat-Savarinin makufysiologisen näkemyksen valossa
- 1994: Petteri Kiesiläinen – Herkutteleva Fredman eli Carl Michael Bellmanin kulinariaa 1700-luvun Tukholmassa
- 1995: Sari Hyvönen & Johanna Tuomisto – Willinainen-drinkin empiirinen synty
- 1996: Aarni Ahtola – Kulinarismi ja Internet
- 1996: Seppo Tolonen: ‘Luki menneet ja tulevat, luki kohtalot komiat’ eli kulinaarinen ennustaminen Kalevalan puuttuvassa luvussa
- 1997: Juha Heinänen – Miksi mies valmistaa kotiolutta? – Oluen kotivalmistuksen kulttuurisia merkityksiä 1990-luvun Suomessa pitkän aikavälin kontekstissa
- 1998: Timo Raunio – Totuus hampurilaisista
- 2001: Petri Kähkönen – Pettuleivästä jätkänjuustoon. Valtion metsämaiden asutuslain, lex Kallion ja lex Pulkkisen vaikutus Sotkamon ja Kuhmon tilattoman väestön ruokatalouden kulinaaristen erityispiirteiden muutoksiin 1922-1939 elmgren-heinoslaisen kulinaarisen ajattelun valossa tarkasteltuna
- 2004: Kaisa Häkkinen – Kala suomalaiskansallisesta, etymologisesta ja kulinaarisesta näkökulmasta
- 2005: Olli Heimo & Elina Pajunen – Absintin vaikutukset karjalanpiirakoiden tuottamaan kulinaariseen makuelämykseen
- 2006: Minna-Liisa Mäkiranta – Luullooko Jorma suavasa piirakkoo? – Muotoseikat eräiden heterogeenisten faastituotteiden valmistuksessa, nautinnassa sekä niiden aiheuttamissa illuusioissa
- 2010: Riikka Roine – Muskottimaksasta vaapukkasyylään – kulinaarispatologinen deskriptiivinen termistö ja patologien ja oikeuslääkärien kulinaristiset taipumukset 2010 — Kyselylomake
- 2010: Mari Kuosmanen – Kalakukko ja sen johdannaiset 2010
- 2011: Laura Nurminen – Tarunhohtoa taikinasta: piparkakkuarkkitehtuurin rajat ja mahdollisuudet
- 2011: Antti Kaunismäki – Vertailevan juomapelitutkimuksen metodologia
- 2012: Mikko Nygård – “Vielä on viitonen kahviin ja pullaan” – Kahvin ja pullan määrien ihanteellinen suhde tavallisessa kahvinkäyttötilanteessa
- 2013: Sevcan Hakyemez – Raki – The Lion Milk
- 2013: Tomi Metsälä & Markus Vuorio – Betonimyllyn ainesosien vaihtelun vaikutus alkoholin suukokemukseen ja kulinaariseen makuelämykseen
- 2014: Antti Halonen – Kebabkukosta kuivalihaan – Vuosikymmen kulinarista tutkimusta
- 2015: Oona Peltonen & Helinä Taimi – “Viljavaakunaa kaikille” – Kulaus Turun yliopiston Satakuntalais-Hämäläisen Osakunnan vaakunamestariperinnettä
- 2016: Otso Pohjalainen – Särki suomalaisessa kalakeittokirjallisuudessa
- 2021: Henna-Riikka Lahtinen – Kippis kliseille – yleispätevät juomapelisäännöt Disneyn klassikkoelokuville
- 2022: Lilli Arkolahti & Heli Ervasti – “Onko sillä nyt niin väliä mitä siihen laitetaan?” – Viskijohdannaisten ja suklaalaatujen vaikutus viskisuklaakakun makuun ja rakenteeseen, liite 4
Kandidaatin tutkielmat
Luettelo on täydellinen vuodesta 1970 eteenpäin, mutta sitä varhaisemmalta ajalta se on hyvinkin vaillinainen, koska alkuvuosikymmeniltä on säilynyt lähdemateriaalia valitettavan niukasti. Etenkin 1930-luvulla on ollut muitakin väitöksiä kuin tässä mainitut.
Tohtoripromootio Seniorijuhlissa 2016.